Kesä meni jo, mutta palataan sen tunnelmiin. Palataan itse asiassa rantatunnelmiin 2,3 miljardin vuoden taakse.
Silloin Kolin kvartsiitin muodostavat valkoiset kvartsihiekat kerrostuivat muinaisen mantereen repeämään, jossa kiemurteli palmikoivia jokia. Muinaismantereemme sijaitsi päiväntasaajalla ja rapautuminen oli voimakasta.
Reilut kolmesataa miljoonaa vuotta myöhemmin manner repesi kunnolla ja syntyi valtameren alku. Se ei Kolilta katsoen olisi ollut nykyiselle Pieliselle päin, vaan vastakkaiseen suuntaan lounaaseen – mikä ilmansuunta se silloin sitten olikin.
Mantereisissa repeämäaltaissa olisit voinut huljutella jalkojasi rantavedessä, aallonmerkkien päällä. Tällaisia aallonmerkkejä löytyy nyt kivettyneinä Kolin rinteiltä. Ne ovat säilyneet, koska hautautuivat nopeasti uuden hiekkakerroksen alle.
Rantalomailu olisi kuitenkin täytynyt tehdä suhteellisen pikaisesti. Ilmakehä oli nimittäin käytännössä hapeton, ja muutamaa minuuttia pidemmälle rantalomalle ei siksi olisi ollut edellytyksiä.
Lisää Kolista geologin silmin voit lukea täältä!