Kallioperämme tarina, osa 12 – Timantteja Savoon

Kratoni on laaja mantereisen kuoren alue, jossa ei ole tapahtunut pitkään aikaan merkittäviä laattatektonisia liikuntoja. Suomen kallioperä on osa Itä-Euroopan (tai Fennosarmatian) kratonia, joka on saanut olla suhteellisen rauhassa noin 1,5 miljardia vuotta.

Joskus kratonien rauha voi rikkoutua. Parinsadan kilometrin syvyydellä kratonien pohjaosissa ja syvemmällä vaipassa syntyy silloin tällöin pieniä määriä kivisulia, jotka sisältävät paljon kaasumaisia aineksia. Kivisulat raivaavat tiensä rajusti ja nopeasti maanpinnalle jopa kymmenien kilometrien tuntivauhdilla. Edetessään ne pilkkovat ja rikkovat ympäröivää kallioainesta ja kaappaavat siitä kyytinsä kaikenlaista tavaraa – myös korkeissa paineissa paksujen kratonien juurissa viihtyviä timantteja.

Kotimaista kimberliittiä. Kivessä näkyy paljon epämääräisiä sulkeumia, joista osa on pilkkoutunut ympäröivästä kallioaineksesta kivisulan sekaan sen matkalla kohti maanpintaa.

Tällaisia kimberliittisiä kivisulia purkautui nykyisen Kuopion ja Kaavin alueelle noin 600-550 miljoonaa vuotta sitten. Nämä pienet (pinta ala <5 ha) ja usein piippumaiset kimberliitit pysyivät pitkään piilossa maapeitteiden alla. Ensimmäisen kerran niitä tunnistettiin Suomesta vasta 1980-luvulla, jolloin myös ensimmäiset niiden sisältämät timantit löytyivät. Kaikki kotimaiset kimberliitit eivät sisällä timantteja.

Savon kimberliittiesiintymiä kallioperäkartalla.

Kimberliittien synty on edelleen geologinen arvoitus. Joidenkin tutkijoiden mukaan ne liittyvät vaipan kuumiin nousuvirtauksiin, toiset yhdistävät ne litosfäärin pohjaosien heikkousvyöhykkeisiin. Hyvin pienten sulamäärien syntyä syvällä vaipassa on hankala tutkia.

Kuopion ja Kaavin alueen esiintymät ovat laajuudeltaan ja lukumäärältään merkittävimmät. Kimberliittejä koostumukseltaan muistuttavia kivisulia ja niiden kaappaamia timantteja on kulkeutunut kuitenkin jo niitä aiemmin kallioperämme pintaosiin. Kuhmolaiset kimberliittejä vastaavat kivet ovat iältään noin 1,2 miljardia vuotta, kuusamolaiset noin 760 miljoonaa vuotta.

Vuonna 2018 raportoitiin ensimmäinen timanttilöytö Lapista. Se tapahtui hieman yllättäen kullanhuuhdonnan yhteydessä. Lapin timantin alkuperä on edelleen arvoitus, mutta kimberliittejä voi olla vielä piilossa tiettömillä erämailla.

Kaavin Lahtojoen kimberliitistä eroteltuja mineraalirakeita. Punertavat ovat granaatteja, läpikuultavat timantteja (9 kpl, läpimitta 0,6 – 1,5 mm). Kari A. Kinnunen, Geologian tutkimuskeskus, GTK.

-> seuraava Osa 13

-> edellinen Osa 11

-> alkuun Osa 1