Nuorimmat tulivuoremme olivat luultavasti devonikautisia, mutta onko Suomen kallioperän yläosissa syntynyt kivisulaa tämän jälkeen?
Tässä blogissa olemme kirjoittaneet kivisulan syntymisestä tulivuorten alkulähteillä maapallon vaipassa tai kuoren osittain sulaessa, mutta kivisulaa voi syntyä muillakin tavoin.
Esimerkiksi maanjäristyksissä kalliolohkojen liikunnon vapauttama kitkalämpö voi sulattaa kiveä siirroksessa ja sen välittömässä läheisyydessä. Tällaista maanjäristyksessä sulanutta ja nopeasti lasiseksi jähmettynyttä kiveä kutsutaan pseudotakyliitiksi. Pseudotakyliitit ovat usein kooltaan varsin pieniä, ja ne esiintyvät siirrospintojen läheisyydessä joko yksittäisinä juovina tai niiden verkostoina.
James St. John, flickr.com (CC-BY 2.0)
Kiven sulamiseen vaadittava energia voi saapua myös taivaalta. Maamme nuorin iätetty kivisulasta kiteytynyt kivi onkin muodostunut kosmisen törmäyksen seurauksena. Tämä tapahtui noin 78 miljoonaa vuotta sitten, kun nykyisen Lappajärven kohdalle osui halkaisijaltaan yli kilometrin kokoinen meteoriitti. Tällöin Suomen maankamaraa ja lähialueitamme asuttivat jo dinosaurukset! Törmäyksen seurauksena syntyi hienorakeista ja punertavaa kiveä, Kärnänsaaren mukaan nimettyä kärnäiittiä, jossa on myös sulkeumina jäänteitä vanhemmasta kuoresta.
Lappajärveä on aikoinaan luultu tulivuoren kraatteriksi. Sen kivien sisältämästä kvartsista löytyi 1960-luvun lopulla erittäin korkeisiin paineisiin viittaavia rakenteita, sokkilamelleja, ja korkeassa paineessa kvartsista uudelleenkiteytynyttä coesiitti-mineraalia. Ne varmistivat kosmisen alkuperän, josta on sittemmin löytynyt muitakin todisteita.
Lappajärvestä ja monista muista maamme törmäysrakenteista voit lukea lisää seuraavilla mainioilla sivuistoilla: https://kraatterit.wordpress.com/ ja http://www.somerikko.net/
-> seuraava Osa 17
-> edellinen Osa 15
-> alkuun Osa 1