Generated by All in One SEO v4.9.10, this is an llms.txt file, used by LLMs to index the site.

# SUOMEN MUINAISET TULIVUORET

Kotoiset kalliomme kätkevät tarinoita maapallon menneisyydestä - ja tulevaisuudestakin. Tässä blogissa pääset mukaan matkalle selvittämään näitä tarinoita ja seuraamaan niitä koskevan tietokirjan kirjoittamista.

## Sitemaps

- [XML Sitemap](https://www.tulivuoret.net/sitemap.xml): Contains all public & indexable URLs for this website.

## Artikkelit

- [Katastrofielokuvia Kulttuuriykkösessä ja kallioiden kertomuksia Tiedekulmassa](https://www.tulivuoret.net/2026/03/08/katastrofielokuvia-kulttuuriykkosessa-ja-kallioiden-kertomuksia-tiedekulmassa/) - Jussi oli puhumassa katastrofielokuvista, niiden todenmukaisuudesta sekä niiden herättämistä ajatuksista Tiina Raevaaran ja Esko Valtaojan kanssa Juhani Kenttämaan vieraana YLEn Kulttuuriykkösessä 18.2.2026. Tallenne keskustelutuokiosta löytyy YLE-Areenasta. Elina on Minna Pyykön haastateltavana yhdessä Arto Luttisen ja Mikko Haaramon kanssa Tiedekulmassa (Yliopistonkatu 4, Helsinki) keskiviikkona 25.3.2026 klo 17.50–20.00. Tapahtumasta lähetetään myös Luonto-Suomen suora radiolähetys Yle Radio Suomessa
- [Aristoteleen kantapää ja geologinen nimistö](https://www.tulivuoret.net/2024/06/14/aristoteleen-kantapaa-ja-geologinen-nimisto/) - Olimme keskustelemassa geologisesta nimistöstä ja sen alkuperästä Pasi Heikuran ohjelmassa Aristoteleen kantapää. Noin 20 minuutin tallenne löytyy YLE Areenasta: https://areena.yle.fi/podcastit/1-70447823 Hauskaa oli!
- [Syksy 2024 kului kirjamessujen merkeissä](https://www.tulivuoret.net/2024/12/30/syksy-2024-kului-kirjamessujen-merkeissa/) - Syksyllä 2024 meillä on riittänyt vientiä. Olimme haastateltavina Turun, Helsingin, Jyväskylän ja Tampereen kirjamessuilla. Haastattelijat olivat osaavia ammattilaisia, ja yleisöä oli paljon kaikissa tapahtumissa. Saimme juuri kuulla myös ilouutisia: kirjamme on Gaudeamuksen myydyin teos tänä vuonna! Kiitos siitä kuuluu kaikille teille, jotka olette olleet kirjastamme kiinnostuneita ja levittäneet kivisanomaa myös eteenpäin. Lähdemme tyytyväisin mielin vuoteen
- [Miksi liuskeet ovat liuskeisia?](https://www.tulivuoret.net/2025/07/15/miksi-liuskeet-ovat-liuskeisia/) - Liuskeet tunnetusti lohkeavat helposti tiettyjä tasosuuntia pitkin. Mutta mistä tämä ominaisuus johtuu? Salaisuus piilee kivien mineraalikoostumuksessa ja alkuperässä sekä kuoren jännityskentissä. Verkkosilikaatteihin kuuluvat kiilteet ovat kuoren kivien yleisimpiä mineraaleja. Niistä tunnetuimmat ja helpoimmin tunnistettavat ovat tumma biotiitti ja vaalea muskoviitti. Biotiitti ei itse asiassa ole yksittäinen mineraali vaan maasälpien tapaan kiinteäliuosseossarja, jonka koostumus vaihtelee erilaisten
- [Blogi hiljenee talvikaudeksi](https://www.tulivuoret.net/2022/11/04/blogi-hiljenee-talvikaudeksi/) - Kesä ja syksy ovat olleet antoisia ja kirjan kirjoitustyö on edennyt hyvin. Materiaalista ei todellakaan ole pulaa! Projektistamme on tehty vuoden mittaan myös useita lehtiartikkeleita. Artikkelit ovat maksumuurien takana, mutta löydät linkit juttuihin blogitekstin lopusta. Tämä on viimeinen blogiteksti ennen ensi kevättä. Kirjan toinen kirjoittaja, Jussi Heinonen, lähtee nimittäin avustamaan Helsingin yliopiston Luonnontieteellisen keskusmuseon eli
- [Kallioperämme tarina, osa 10 - Menneisyyden arpia](https://www.tulivuoret.net/2023/05/30/kallioperamme-tarina-osa-10-menneisyyden-arpia/) - Kallioperämme on historiansa saatossa ratkeillut useaan kertaan, ja näihin rakoihin on työntynyt vaippaperäisiä basalttisia kivisulia. Jotkin niistä pääsivät pinnalle saakka ja purkautuivat tulivuorista, mutta osa jähmettyi rakoihin kiveksi. Tällaisia, usein tietyssä suunnassa esiintyviä ja saman ikäisiä, juonikivien esiintymiä kutsutaan juoniparviksi. Juoniparvia on runsaimmin kallioperämme ikivanhoissa arkeeisissa osissa, sillä ne ovat vuosimiljardien saatossa ratkeilleet kaikkein eniten.
- [Rakoja ja kuumia liuoksia](https://www.tulivuoret.net/2024/07/20/rakoja-ja-kuumia-liuoksia/) - Kallioperän haurasta deformaatiota tapahtuu maankuoressa keskimäärin alle 20 kilometrin syvyydellä. Tällöin kiviaines rakoilee ja siirrostuu, eikä taipuile ja poimutu, kuten syvemmällä maapallon sisuksissa. Kuoren syvyyksissä raot ja siirrokset ovat erilaisten kuumien liuosten eli hydrotermisten fluidien kulkukanavia. Fluideista voi saostua rakoihin mineraaleja, joista yleisin on piidioksidista koostuva kvartsi. Kvartsisuonia on monessa paikkaa Suomen kallioperässä ja siitä
- [Hajarakeita ja porfyroblasteja](https://www.tulivuoret.net/2024/07/16/hajarakeita-ja-porfyroblasteja/) - Usein tulee vastaan kiviä, joissa jotkin mineraalirakeet ovat suurempia kuin toiset - ja monesti tämä ero voi olla hyvinkin merkittävä. Käymme tässä läpi kaksi keskeisintä tällaisia tekstuureita tuottavaa prosessia: magmasta kiteytyvät hajarakeet ja metamorfoosissa kiteytyvät porfyroblastit. Hajarakeita tavataan kaikissa magmasta kiteytymällä syntyneissä kivilajeissa: syväkivissä, puolipinnallisissa kivissä ja vulkaanisissa kivissä. Vulkaanisissa ja puolipinnallisissa kivissä hajarakeet esiintyvät
- ["Suomen muinaiset tulivuoret - kallioidemme salaisuuksia" on nyt julkaistu!](https://www.tulivuoret.net/2023/11/26/suomen-muinaiset-tulivuoret-julkaistaan-kevaalla-2024/) - Meillä on ilouutisia! Kirjamme on julkaistu Kalevalan päivänä 28.2.2024. Julkaisija on erityisesti tieto- ja tiedekirjoihin erikoistunut Gaudeamus. Kirjaa saa kirjakaupoista ja Gaudeamuksen verkkokaupasta, nyt myös Juhani Rajalinin lukemana äänikirjana! Teimme YouTubeen lyhyen videon, jonka kautta voit kurkistaa kirjan sisään. :) Saa jakaa, mainostaa ja kertoa sekä tutuille että tuntemattomille!
- [Suomen muinaiset tulivuoret mediassa](https://www.tulivuoret.net/2024/04/24/suomen-muinaiset-tulivuoret-mediassa/) - Hei seuraajat! Nyt on viime päivien aikana tapahtunut kaikenlaista ja projektimme on ollut hienosti näkyvillä. 👇🙂 YLE TV1 Uutisissa:https://areena.yle.fi/1-66614940?seek=909 YLEn verkkosivuilla:https://yle.fi/a/74-20083782 Vakka-Suomen sanomissa (maksumuuri):https://www.vakka.fi/uutiset/rivieran-kalliot-kertovat-poimuvuoriston-historiasta-6.269.148158.01f03f1792 Markus Hotakaisen kirja-arviossa Tieteessä tapahtuu -lehdessä:https://www.tieteessatapahtuu.fi/numerot/2-2024/aikamatka-suomen-muinaisten-tulivuorten-juurelle
- [Muinaisen elämän merkkejä Saanan juurella](https://www.tulivuoret.net/2022/09/03/muinaisen-elaman-merkkeja-saanan-juurella/) - Kilpisjärven Saana on suomalaisille tuttu tunturi, vaikka se onkin tuontitavaraa Norjan suunnasta ja kuuluu Kaledonideihin. Mutta vähemmän on yleisessä tiedossa se, mitä voit löytää Käsivarresta tunturien juurilta. Saanan noin 400 miljoonaa vuotta vanhojen metamorfisten sedimenttikivien ja ikivanhan, yli 2,5 miljardia vuotta sitten muodostuneen kallioperän välissä on ainutlaatuinen saviliuskeyksikkö. Ikä on saviliuskeen ainutlaatuisuuden syy: kerrostumat ovat
- [Lappeenrannan Taalikkalan megaksenoliitti](https://www.tulivuoret.net/2022/06/16/lappeenrannan-taalikkalan-megaksenoliitti/) - Ksenoliitti on kiinteä kappale kiveä, joka on irronnut ja joutunut magmasäiliöön sen ulkoseinämästä. Megaksenoliitti on nimensä mukaisesti valtava sellainen! 1,6 miljardia vuotta sitten Etelä-Suomen kuoren pintaosissa muhi kivisulia. Aikaa myöten nämä kivisulat jähmettyivät ja muodostivat laajoja rapakivigraniitteja. Viipurin suuren rapakivigraniittiyksikön sisältä Lappeenrannan Taalikkalasta löytyy valtava, kivisulaan uponnut ja siellä kyljelleen kääntynyt ksenoliitti (yllä). Sen läpimitta
- [Kallioperämme tarina, osa 17 - Onko Suomessa tulivuoria tulevaisuudessa?](https://www.tulivuoret.net/2023/11/19/kallioperamme-tarina-osa-17-onko-suomessa-tulivuoria-tulevaisuudessa/) - Kallioperämme vanhimmat jäljet tulivuorista ovat iältään yli 2,9 miljardia vuotta. Nuorimmat tulivuoret purkautuivat todennäköisesti vajaa 400 miljoonaa vuotta sitten. Onko mahdollista, että Suomessa olisi tulivuoria vielä joskus tulevaisuudessa? Kallioperämme on ollut jo satoja miljoonia vuosia keskellä vakaata manneraluetta, kaukana aktiivisista laattarajoista. Vaikka manneralueemme ovat revenneet useita kertoja miljardeja vuosia pitkän historiansa aikana, ei mikään viittaa
- [Kallioperämme tarina, osa 16 - Suomen tuorein kivisula](https://www.tulivuoret.net/2023/11/04/kallioperamme-tarina-osa-16-suomen-tuorein-kivisula/) - Nuorimmat tulivuoremme olivat luultavasti devonikautisia, mutta onko Suomen kallioperän yläosissa syntynyt kivisulaa tämän jälkeen? Tässä blogissa olemme kirjoittaneet kivisulan syntymisestä tulivuorten alkulähteillä maapallon vaipassa tai kuoren osittain sulaessa, mutta kivisulaa voi syntyä muillakin tavoin. Esimerkiksi maanjäristyksissä kalliolohkojen liikunnon vapauttama kitkalämpö voi sulattaa kiveä siirroksessa ja sen välittömässä läheisyydessä. Tällaista maanjäristyksessä sulanutta ja nopeasti lasiseksi jähmettynyttä
- [Kallioperämme tarina, osa 15 - Toistaiseksi viimeiset tulivuoremme?](https://www.tulivuoret.net/2023/10/22/kallioperamme-tarina-osa-15-toistaiseksi-viimeiset-tulivuoremme/) - Kuolan alkalikiviprovinssi syntyi vajaat 400 miljoonaa vuotta sitten. Nimensä mukaisesti suurin osa tästä provinssista sijaitsee itänaapurimme puolella, mutta kaksi siihen liittyvää intruusiota sijaitsee Suomessa. Ne ovat Sokli ja Iivaara, joista olemme kirjoittaneet jo aiemmin. Alkalikivien ja karbonatiittien synty liittyy usein mannerrepeämiin, joissa maapallon vaippa sulaa joskus vain vähäisissä määrin. Kuolan alkalikiviprovinssin tapauksessa repeäminen ei johtanut
- [Kallioperämme tarina, osa 14 - Kaledonidien vuorijono](https://www.tulivuoret.net/2023/10/08/kallioperamme-tarina-osa-14-kaledonidien-vuorijono/) - Kilpisjärveltä löytyy paljon erilaisia sedimenttikiviä. Niihin kuuluu esimerkiksi 600-500 miljoonaa vuotta vanhaa jälkifossiileita sisältävää saviliusketta, sekä tätä nuorempaa ja Saanan ylimmän kerroksen muodostavaa kvartsiittia. Saanan kvartsiitti on metamorfoitunut hiekkakivi. Se kertoo mannertörmäyksestä, jossa "proto-Atlanttina" tunnettu Iapetusmeri sulkeutui noin 450-400 miljoonaa vuotta sitten. Syntyi Kaledonidien vuorijono. Tässä rytäkässä Laurentian ja Baltican muinaismantereiden väliin kerrostuneita sedimenttikiviä työntyi
- [Kallioperämme tarina, osa 13 - Muinais-Itämeren asukkeja](https://www.tulivuoret.net/2023/09/03/kallioperamme-tarina-osa-13-muinais-itameren-asukkeja/) - Olet saattanut kuulla toteamuksen, että "Suomesta ei löydy fossiileja". Kyllä löytyy, jos tietää mistä etsiä. Paras paikka on Ahvenanmaa. Siellä on jäänteitä yli 400 miljoonaa vuotta vanhoista muinais-Itämeren eläimistä. Kambrikaudelta siluurikaudelle, eli noin 540-410 miljoonaa vuotta sitten, mannermassamme sijaitsivat eteläisellä pallonpuoliskolla. Maankamaramme matkavauhti kohti pohjoista ja päiväntasaajaa vastasi sormenkynnen kasvuvauhtia. Rantojamme huuhtoi "muinais-Itämeri", joka oli
- [Kallioperämme tarina, osa 12 - Timantteja Savoon](https://www.tulivuoret.net/2023/08/05/kallioperamme-tarina-osa-12-timantteja-savoon/) - Kratoni on laaja mantereisen kuoren alue, jossa ei ole tapahtunut pitkään aikaan merkittäviä laattatektonisia liikuntoja. Suomen kallioperä on osa Itä-Euroopan (tai Fennosarmatian) kratonia, joka on saanut olla suhteellisen rauhassa noin 1,5 miljardia vuotta. Joskus kratonien rauha voi rikkoutua. Parinsadan kilometrin syvyydellä kratonien pohjaosissa ja syvemmällä vaipassa syntyy silloin tällöin pieniä määriä kivisulia, jotka sisältävät paljon
- [Kolin valkoisilla hiekoilla](https://www.tulivuoret.net/2022/10/05/kolin-hiekkarannoilla/) - Kesä meni jo, mutta palataan sen tunnelmiin. Palataan itse asiassa rantatunnelmiin 2,3 miljardin vuoden taakse. Silloin Kolin kvartsiitin muodostavat valkoiset kvartsihiekat kerrostuivat muinaisen mantereen repeämään, jossa kiemurteli palmikoivia jokia. Muinaismantereemme sijaitsi päiväntasaajalla ja rapautuminen oli voimakasta. Reilut kolmesataa miljoonaa vuotta myöhemmin manner repesi kunnolla ja syntyi valtameren alku. Se ei Kolilta katsoen olisi ollut nykyiselle
- [Kallioperämme tarina, osa 4 - Repeilyä ja kaikkea muutakin](https://www.tulivuoret.net/2023/03/19/kallioperamme-tarina-osa-4-repeilya-ja-kaikkea-muutakin/) - Arkeeisen muinaismantereemme repeily ei suinkaan päättynyt 2,5-2,4 miljardia vuotta vanhoihin kerrosintruusioihin. Tämän jälkeenkin, aikavälillä 2,4-2,1 miljardia vuotta sitten, manner repeili useita kertoja ja useissa eri vaiheissa. Repeämisten aikana kivisulat sekä kiteytyivät maankuoren sisässä intruusioiksi (myös rakoihin juonikiviksi) että purkautuivat maanpinnalle muodostaen tulivuoria. Näitä paikoin todella hyvin säilyneitä tulivuorikiviä kävimme viime kesänä tarkastelemassa esimerkiksi Sallan alueella.
- [Kallioperämme tarina, osa 11 - Vuorista hiekkaa](https://www.tulivuoret.net/2023/07/13/kallioperamme-tarina-osa-11-vuorista-hiekkaa/) - Svekofennisessä vuorijonopoimutuksessa 1,9-1,8 miljardia vuotta sitten muodostui Himalajan korkuinen vuoristo. Minne se hävisi? Ei se tietysti minnekään hävinnyt, vaan se kului hiekaksi. Tämä tapahtui pääosin jo muutaman kymmenen miljoonan vuoden aikana - eroosio on tehokas tasoitusväline, kun tektoniset vuoristoja ylös päin pusertavat voimat hellittävät. Tämän lisäksi Svekofennidien osittain sulat juuret romahtelivat oman painonsa alla, joka
- [Kallioperämme tarina, osa 9 - Rapakivet ja "Viipurin supertulivuori"](https://www.tulivuoret.net/2023/05/17/kallioperamme-tarina-osa-9-rapakivet-ja-viipurin-supertulivuori/) - Svekofenninen orogenia päättyi noin 1,8 miljardia vuotta sitten. Sen jälkeen koitti reilun 100 miljoonan vuoden hiljaisuus ja vuoriston tasoittuminen, kunnes Suomen nykyisen etelärannikon alueella alkoi tapahtua. Kuoreen syntyi rakoja, joihin purkautui vaipasta basalttista magmaa. Lisäksi kuoren osittaisen sulamisen kautta syntyi suuria määriä sulia, joista kiteytyi rapakivigraniitteja. Rapakivigraniittien ja niihin liittyvien vaippaperäisten kivisulien alkuperä on edelleen
- [Kallioperämme tarina, osa 1 - Suuri jakolinja](https://www.tulivuoret.net/2023/02/23/kallioperamme-tarina-osa-1-suuri-jakolinja/) - Karkeasti Raahesta Tohmajärvelle kulkee geologinen raja, joka jakaa kallioperämme perustan kahteen osaan. Pohjoinen puoli koostuu suurelta osin ikivanhoista arkeeisista (> 2,5 miljardia vuotta) gneisseistä ja graniiteista. Eteläinen puolisko on vähintään 500 miljoonaa vuotta nuorempaa. Kumpikaan puolisko ei suinkaan ole niin yksinkertainen kuin yllä oleva suurpiirteinen kartta antaa ymmärtää. Ne koostuvat useissa eri kehitysvaiheissa syntyneistä magma-,
- [Kallioperämme tarina, osa 8 - Etelä-Suomen perusta luotiin](https://www.tulivuoret.net/2023/04/21/kallioperamme-tarina-osa-8-etela-suomen-perusta-luotiin/) - Noin 1900 miljoonaa vuotta sitten alkoi toden teolla tapahtua myös Etelä-Suomessa. Sarja pienten mannerkappaleiden törmäyksiä päin Itä- ja Pohjois-Suomen arkeeisia osia käynnistyi nykyisestä lounaasta. Alkoi Svekofenninen orogenia eli vuorijonopoimutus. Etelä-Suomen kohdalla oli tällöin alityöntövyöhyke, mahdollisesti useita sellaisia. Mannerkappaleiden mosaiikki oli luultavasti aluksi hieman samanlainen kuin nykyisessä Indonesiassa ja kehittyi siitä enemmän nykyisten Andien kaltaiseksi ympäristöksi.
- [Geologian alkulähteillä - osa 2/2](https://www.tulivuoret.net/2023/05/05/geologian-alkulahteilla-osa-2-2/) - Ennen kuin James Hutton vieraili Siccar Pointilla, hän oli tehnyt jo merkittäviä havaintoja muualla Skotlannissa. 1700-luvun lopulla geologiaan kuului oleellisena osana pohdinnat erilaisten kivilajien synnystä. Kerroksellisten sedimenttikivien kohdalla se oli selvää - ne olivat kivettyneitä savia, hiekkoja ja soria. Mutta mitä olivat esimerkiksi graniitit? Monien luonnontietelijöiden mielestä graniitit olivat myös sedimenttikiviä, jotka olivat syntyneet saostumalla
- [Geologian alkulähteillä - osa 1/2](https://www.tulivuoret.net/2023/04/27/geologian-alkulahteilla-osa-1-2/) - Nyt otamme pienen tauon Suomen kallioperän kehitysvaiheiden läpi käymiseen. Olemme nimittäin olleet koko huhtikuun WSOY:n kirjallisuussäätiön residenssissä Edinburghissa ja kerromme täältä kuulumisia! Geologian tieteenalan kehityksen kannalta Skotlanti on eräs merkittävimmistä alueista maailmassa. Yksi geologian pioneereista, luonnontieteilijä James Hutton (1726–1797), teki täällä käänteentekeviä havaintoja kivistä Skotlantilaisen valistuksen aikoihin 1700-luvun lopulla. Noin 50 kilometriä Edinburghista itään Pohjanmeren
- [Kallioperämme tarina, osa 7 - Se alkuperäinen Kainuunmeri?](https://www.tulivuoret.net/2023/04/11/kallioperamme-tarina-osa-7-se-alkuperainen-kainuunmeri/) - Silloin kun nykyisillä Lapin alueilla oli 2,0-1,9 miljardia vuotta sitten käynnissä mannerkappaleiden törmäyksiä (joissa muodostui esimerkiksi Lapin granuliittikaari ja Kittilän alloktoni), etelämmässä maamassojemme muinainen ydin oli repeämässä. Noin 1,95 miljardia vuotta sitten syntyi pieni meren alku, joka muistutti geologisesti hieman nykyistä Punaistamerta Arabian niemimaan ja Afrikan välissä. Repeämään alkoi muodostua uutta basalttista merenpohjaa. Tämä repeämisyritys
- [Kallioperämme tarina, osa 6 - Kittilän maahanmuutto](https://www.tulivuoret.net/2023/03/30/kallioperamme-tarina-osa-6-kittilan-maahanmuutto/) - Kittilän alueelta löytyy paljon vulkaanisia kiviä. Niitä on todellakin paljon, sillä nykypäivään asti säilyneiden vulkaanisten muodostumien kokonaispaksuuden on arveltu olevan noin kuusi kilometriä! Muodostumasta tunnetaan tulivuorikaaren kiviä, jotka ovat syntyneet mannertörmäykseen liittyvässä alityöntövyöhykkeessä. Törmäys tapahtui todennäköisesti nykyisestä lännestä päin noin 1,92–1,91 miljardia vuotta sitten eli muutamia kymmeniä miljoonia vuosia granuliittikaaren muodostaneen törmäyksen alkamisen jälkeen. Nykytiedon
- [Kajaanin Jormuaan on tallentunut valtameren avautumisyritys](https://www.tulivuoret.net/2022/09/20/kajaanin-jormuaan-on-tallentunut-valtameren-avautumisyritys/) - Mitä on merenpohjassa? No, sedimenttiä tietysti. Entä niiden sedimenttien alla? Sitä selvittääkseen ei tarvitse lähteä valtamerelle kairaamaan vaan voi matkata Jormuan kylään Kajaaniin katselemaan kallioita. 1,95 miljardia vuotta sitten muinainen manner oli repeämässä. Repeämään oli avautumassa uusi meri ja merellistä kuorta alkoi muodostua. Avautuminen kuitenkin keskeytyi ja meri puristui takaisin suppuun. Tässä rytäkässä merellisen kuoren
- [Vihreäkivet ovat muistoja tulivuorista](https://www.tulivuoret.net/2022/04/08/vihreakivet-ovat-muistoja-tulivuorista/) - Jos olet kiinnittänyt asiaan huomiota, olet varmaan törmännyt tummanpuhuviin mutta samalla hieman vihertäviin kiviin joskus ulkoillessasi. Niitä löytyy paikoin kallioista sekä lohkareina mannerjäätikön kerrostamista moreeneista. Vihertävät tummat hienorakeiset kivet ovat ehkä maallikollekin selkeimmin tunnistettavia muinaisia tulivuoriperäisiä kiviä. Niistä voi löytyä monenlaisia rakenteita, jotka kertovat niiden vulkaanisesta ympäristöstä (katso kuva). Kotimaista kallioperäämme on sen verran höykytelty
- [Missä ympäristöissä tulivuoria esiintyy? Osa 1/3](https://www.tulivuoret.net/2022/04/26/missa-ymparistoissa-tulivuoria-esiintyy-osa-1-3/) - Minkälaisissa ympäristöissä muinaiset vulkaaniset kivemme ovat muodostuneet? Planeettamme nykyiset tulivuoria ruokkivat geologiset ympäristöt voidaan karkeasti jakaa kolmeen ryhmään. Nämä ovat relevantteja myös valtaosalle Suomen tulivuorikivistä. Ensimmäisenä esittelyssä valtameren keskiselänne! Valtameren keskiselänne sijaitsee kilometrien syvyydellä valtameren pohjassa. Sitä pitkin menee kahden merellisen litosfäärilaatan raja. Laatat erkanevat toisistaan, jolloin laattojen väliseen saumaan muodostuu repeämävyöhyke. Tässä repeämässä maapallon
- [Kallioperämme tarina, osa 5 - Törmäyksen jäljet Suomen päälaella](https://www.tulivuoret.net/2023/03/23/kallioperamme-tarina-osa-5-tormayksen-jaljet-suomen-paalaella/) - Suomen kallioperän kehityshistoriasta kirjoitettaessa nostetaan usein esiin suuri mannertörmäys. Sillä viitataan tavallisesti Svekofenniseen orogeniaan, joka tapahtui noin 1900-1800 miljoonaa vuotta sitten ja jonka aikana nykyisen Etelä-Suomen alueelle kohosi korkea poimuvuoristo. Mekin olemme kirjoittaneet siitä aiemmin tässä blogissa. Tämä ei suinkaan ollut ainoa mannertörmäys, joka on luonut ja muokannut kallioperäämme. Yksi niistä tapahtui kymmeniä miljoonia vuosia
- [Kallioperämme tarina, osa 3 - Kerrosintruusiot](https://www.tulivuoret.net/2023/03/09/kallioperamme-tarina-osa-3-kerrosintruusiot/) - Pääosa arkeeisesta kallioperästämme oli arkeeisen eonin loppuun (2,5 miljardia vuotta sitten) mennessä kerääntynyt yhdeksi mantereeksi. Pian proterotsooisen eonin alussa, noin 2,44 miljardia vuotta sitten, manner alkoi kuitenkin repeillä ja repeämiin työntyi maapallon vaipasta hyvin kuumia kivisulia. Kuoren heikkousvyöhykkeisiin syntyi suuria magmasäiliöitä, jotka täyttyivät kivisulista. Kivisulista kiteytyvät mineraalit erottuivat erillisiksi kerroksiksi, joista muodostui karkearakeisia syväkiviä. Niitä
- [Kallioperämme tarina, osa 2 - Vihreäkivivyöhykkeet](https://www.tulivuoret.net/2023/03/02/kallioperamme-tarina-osa-2-vihreakivivyohykkeet/) - Yli 2,5 miljardia vuotta vanhaan arkeeiseen kallioperäämme ei ainoastaan kuulu gneissejä ja granitoideja. Niiden väliin on puristuneena muinaisia sedimentti- ja vulkaanisia kiviä. Näitä muodostumia kutsutaan vihreäkivivyöhykkeiksi. Muodostumien vulkaaniset kivet ovat saaneet vihreän värinsä metamorfoosin seurauksena. Arkeeisten vihreäkivivyöhykkeiden syntyyn liittyy vielä monia avoimia kysymyksiä. Vihreäkivivyöhykkeiden kiviä on voinut syntyä keskenään hyvin erilaisissa geologisissa ympäristöissä, ja yksittäisen
- [Granuliitit tuottivat Inarin punaiset hiekat](https://www.tulivuoret.net/2022/09/08/granuliitit-tuottivat-inarin-punaiset-hiekat/) - Inarin hiekkarannat ovat usein punasävyisiä. Joskus punertavat osueet erottuvat selkeinä raitoina hieman etäällä rantaviivasta. Nämä punaiset hiekat koostuvat suureksi osaksi granaatti-nimisestä mineraalista . Se on raskaampi mineraali kuin hiekan muut yleisemmät ja vaaleammat jyväset – kuten kvartsi tai maasälpä – ja aallot erottelevat sen hieman vaskoolin tapaan omaksi vanakseen järvien ja jokien rannoille. Toisinaan granaattiraitoja
- [Suomen vanhimpia vulkaniitteja Kuhmossa](https://www.tulivuoret.net/2022/09/27/suomen-vanhimpia-vulkaniitteja-kuhmossa/) - Suomen vanhimmat tulivuorisyntyiset kivet löytyvät Itä- ja Pohjois-Suomesta. Ne muodostuivat maapallon varhaisvaiheessa, ajanjaksona, jota kutsutaan arkeeiseksi eoniksi. Arkeeinen eoni alkoi noin 4 miljardia ja päättyi 2,5 miljardia vuotta sitten. Arkeeiset vulkaniitit esiintyvät kallioperässämme vihreäkivinä. Vihreäkivet ovat alhaisessa metamorfisessa asteessa muuntuneita vulkaanisia kiviä, jotka ovat tätä nykyä usein väriltään vihreitä. Vihreäkivet esiintyvät usein linttaan rytättyinä, kapeina
- [Kiven iän selvittämisestä lyijyttömään bensiiniin](https://www.tulivuoret.net/2023/02/16/kiven-ian-selvittamisesta-lyijyttomaan-bensiiniin/) - Mitä hyötyä on ikivanhojen kivien tutkimisesta? Tämä kysymys tulee toisinaan vastaan, ja lähtökohta kysymykselle on ymmärrettävä. Voi olla vaikea nähdä suoraa yhteyttä miljardeja vuosia vanhan kivimöykyn ja nykyisen yhteiskuntamme välillä. Suuri osa maapallomme luonnonvaroista kuitenkin liittyy muinaisiin kiviin, ja usein tulivuoriperäisiin sellaisiin. Niiden perustutkimus voi myös johtaa yllättäviin tapahtumaketjuihin, jotka vaikuttavat suoraan arkeemme. Näin oli
- [Tulivuorten jälkiä Etelämantereella ja Suomessa](https://www.tulivuoret.net/2023/02/07/tulivuorten-jalkia-etelamantereella-ja-suomessa/) - Hei kaikki! Helmikuun alussa Jussi kotiutui onnellisesti Etelämantereelta. Tutkimusmatka oli erittäin onnistunut ja sen vaiheista voit lukea lisää Ilmatieteen laitoksen verkkosivuilta. Suomen etelämannertutkimusaseman, Aboan, kotivuori koostuu valtavien laakiobasalttipurkausten raunioista. Ne syntyivät Afrikan ja Etelämantereen maamassojen väliseen repeämään dinosaurusten hallitsemalla jurakaudella 180 miljoonaa vuotta sitten. Silloin Afrikka ja Etelämanner olivat vielä osa Gondwana-supermannerta. Kallioperän tutkimisessa on
- [Nuorimmat Suomen kallioperässä möyrineet magmat](https://www.tulivuoret.net/2022/11/01/nuorimmat-suomen-kallioperassa-moyrineet-magmat/) - Suomen kallioperä on pääosin ikivanhaa, yli miljardin vuoden ikäistä. Tätä nuorempiä sedimenttikiviä löytyy pieninä esiintyminä muun muassa Käsivarresta, Oulun seudulta sekä Satakunnasta ja Lauhanvuorelta. Mutta mitkä ovat Suomen nuorimmat magmasta eli kivisulasta kiteytyneet kivet? Niitä ovat esimerkiksi kimberliitit, joita löytyy timantteja 600 miljoonaa vuotta sitten kuljettaneista purkauspiipuista. Tämän lisäksi meillä on kaksi pientä magmakiviesiintymää, jotka
- [Maskun Rivieran mikstuurat](https://www.tulivuoret.net/2022/05/31/maskun-rivieran-mikstuurat/) - Sukelletaan vaihteeksi tulivuorten paukkeesta ja hornankattiloista poimuvuoriston syvyyksiin. Noin 1,8 miljardia vuotta sitten Suomessa kohosi Himalajan kaltainen mannertörmäyksessä syntynyt poimuvuoristo. Sen uumeniin (jopa ~20 km syvyydelle, paine 600 MPa) poimuttuneet sedimentti- ja vulkaaniset kivet alkoivat altistua korkeille lämpötiloille (jopa 800 celsiusastetta). Se oli monelle kivelle liikaa ja ne alkoivat sulaa. Varsinais-Suomessa sijaitsevalla Maskun Rivieralla on
- [Nuorimmat hiekkakivemme](https://www.tulivuoret.net/2022/06/05/nuorimmat-hiekkakivemme/) - Pohjanlahden reunamilla on muutamia paikkoja, joissa on paljastuneena Suomessa verrattain nuoria hiekkakiviä. Näitä on muun muassa Satakunnassa, Oulun seudulla (Muhos ja Hailuoto) sekä Kilpisjärvellä. Ne kertovat 1,8 miljardia vuotta sitten kohonneen poimuvuoriston eroosiosta ja Suomen maankamaran tasoittumisesta. Hautavajoamiin kerrostuneiden hiekkakivien tarkkoja kerrostumisikiä on hankala määrittää. Niiden sisältämät mineraalirakeet nimittäin tallentavat sedimentin lähtöaineksen - eli erilaisten
- [Sallan sykähdyttävät vulkaniitit](https://www.tulivuoret.net/2022/10/27/sallan-sykahdyttavat-vulkaniitit/) - Salla vei sydämemme. Siellä on eräitä Suomen parhaiten säilyneitä tulivuoriperäisiä kiviä. Ne syntyivät laajoihin muinaismantereen repeämävyöhykkeisiin 2,5-2,4 miljardia vuotta sitten, suunnilleen samaan aikaan kerrosintruusioiden kanssa. Oppaanamme meillä oli alueella paljon työskennellyt geologi Tuomo Manninen. Hän tiesi näyttää meille parhaat paikat muun muassa Murtovaaralla, Kalliovaaralla ja Känespellalla. Tuomo kertoi brasilialaisista geologeista, jotka olivat aikoinaan hänen kanssaan
- [Åvan hornankattila](https://www.tulivuoret.net/2022/05/26/avan-hornankattila/) - Tiesitkö, että yhden Suomen kuuluisimman magmaintruusion jäljet voi erottaa satelliittikuvasta tai kartasta! Ahvenanmaahan kuuluvat Bolmön, Åvan ja Storskäretin saaret sekä lukuisat pienemmät saaret ja luodot muodostavat Brändön kunnassa hämmästyttävän pyöreän rakenteen. Mistä tämä johtuu? 1,76 miljardia vuotta sitten kuoren sisuksissa miljoonia vuosia muhinut kidepuuro tunkeutui väkivalloin kohti kuoren ylempiä osia. Tämä tapahtui geologisesti yllättäen ja
- [Kuumien magmojen kerroksia Etelä-Lapissa ja Pohjois-Pohjanmaalla](https://www.tulivuoret.net/2022/10/25/kuumien-magmojen-kerroksia-etela-lapissa-ja-pohjois-pohjanmaalla/) - Kivissä näkyvät kerrokset ovat useimmiten syntyneet sedimentteihin tai muihin pinnalla syntyneisiin muodostumiin. Kerroksia voi kuitenkin muodostua myös maankuoren uumenissa. Noin 2,5–2,4 miljardia vuotta sitten nykyään Suomen geologisen ytimen muodostava muinaismanner repeili aivan kuten itäinen Afrikka tällä hetkellä. Näihin repeämiin tunkeutui vaipasta kuumia kivisulia, joista osa purkautui maanpinnalle ja osa jähmettyi maankuoreen magmakammioiksi. Magmakammiot muodostavat parisataa
- [Sinilevien tornitaloja yli kahden miljardin vuoden takaa](https://www.tulivuoret.net/2022/10/21/sinilevien-tornitaloja-yli-kahden-miljardin-vuoden-takaa/) - Sinilevät, jotka oikeasti ovat syanobakteereita, ovat kaikille tuttu kesän ilmiö. Ne kukoistavat järvissä ja Itämeressä fosforipäästöjen ja ilmaston lämpenemisen seurauksena. Sinilevien kukoistuksen jälkiä löytyy myös kallioperästämme. Stromatoliitit ovat niiden yhdyskunnista muodostuneita rakenteita, eräänlaisia jälkifossiileita. Tahmaisen sinilevämaton pintaan tarttui sedimenttiä, joka hautasi yhdyskunnan alleen. Tämän päälle kasvoi uusi auringonvaloa kohti kurottava yhdyskunta. Toistuvan syklin seurauksena muodostui
- [Repoveden kansallispuiston jylhät kalliot olivat kivipuuroa poimuvuoriston uumenissa](https://www.tulivuoret.net/2022/10/17/repoveden-kansallispuiston-jylhat-kalliot-olivat-kivipuuroa-poimuvuoriston-uumenissa/) - Olhavanvuorella Repoveden kansallispuistossa on Suomen korkein (~50 m) ja vaikuttavin yhtenäinen kallioseinämä, joka on myös kalliokiipeilijöiden suosiossa. Näiden kallioseinämien kivilaji on punertavaa mikrokliinigraniittia, joka syntyi noin 1800 miljoonaa vuotta sitten. Tällöin Keski- ja Etelä-Suomen alueella oli Himalajan kaltainen suuressa mannertörmäyksessä syntynyt poimuvuoristo. Vuoriston juuriosissa oli sinne hautautuneena ja poimuttuneena sedimenttikiviä, jotka korkeissa paineissa ja lämpötiloissa
- [Muinaiset jääkaudet jättivät jälkensä kiviin](https://www.tulivuoret.net/2022/10/11/muinaiset-jaakaudet-jattivat-jalkensa-kiviin/) - Moreeni on suomalaisille tuttua tavaraa. Se on osa irtainta maaperää, noin 10 000 vuotta sitten sulaneen mannerjäätikön jälkeensä jättämää sekalaista kiveä ja hiekkaa. Harva kuitenkaan tietää, että myös kallioperässämme on jälkiä jääkausista - muutakin kuin vain uurteita sen pinnassa. Parhaiten tunnettuja jäätikkösyntyisiä sedimenttikiviä löytyy Kontiolahdelta Kyykän lähistöltä. Alueella on noin 2,4-2,3 miljardia vuotta sitten kivettynyttä
- [Timantit ovat kivisulien tuliaisia syvältä vaipasta](https://www.tulivuoret.net/2022/10/03/timantit-ovat-kivisulien-tuliaisia-syvalta-vaipasta/) - Yksi kotimaisten timanttien kannalta keskeinen alue on Kaavin ja Kuopion seutu. Siellä ne matkasivat kovalla vauhdilla kohonneiden kivisulien mukana noin 600 miljoonaa vuotta sitten. Sulien rengasmaisiin ja juonimaisiin syöttökanaviin jähmettyneitä erikoisia kiviä kutsutaan kimberliiteiksi. Ne todellakin ovat "syvältä", timantitkin tarttuivat niiden matkaan noin 200 kilometrin syvyydeltä! Kimberliittiesiintymät ovat pieniä (läpimitta enintään parisataa metriä), epämääräisen muotoisia
- [Talvivaaran mustaliuske on luonnon tuote](https://www.tulivuoret.net/2022/09/24/talvivaaran-mustaliuske-on-luonnon-tuote/) - Talvivaaran kaivos on ollut uutisotsikoissa lähinnä kaivostoimintaan liittyvien ympäristöhaittojen ja -riskien vuoksi. Nimensä kaivokselle antanut vaara sijaitsee siitä muutamien kilometrien päässä. Se on varsin tavallinen itäsuomalainen vaara: sen päällä on radiomasto ja rinteet ovat tiheän metsän ja kasvillisuuden peitossa. Talvivaaran koillisrinteillä on mustaliusketta varsin laajalti paljastuneena. Monissa lohkareissa näkyy metallinhohtoisia sulfideja, joita kaivoksen malmiesiintymään sisältyy.
- [Saanan peitto on Norjasta peräisin](https://www.tulivuoret.net/2022/08/30/saanan-peitto-on-norjasta-peraisin/) - Kilpisjärven maisemat ovat Suomessa ainutlaatuiset. Esimerkiksi jylhä ja pitkänomaisena helposti tunnistettava Saana-tunturi on yksi niiden valovoimaisimmista tähdistä. Saanan ylimmät osat muodostuvat metamorfoituneesta hiekkakivestä. Se on hyvin kestävää tavaraa, toisin kuin sen alapuolella olevat sedimenttikivet, joiden rapautumista voi tarkastella esimerkiksi Saanan alarinteillä. Saanan kestävä ja selvästi yhtenäisenä kerroksena erottuva "peitto" onkin syy tunturin nykyiseen muotoon. Saanan
- [Uudenlaisia näkökulmia geologian esiintuomiseen](https://www.tulivuoret.net/2022/08/23/uudenlaisia-nakokulmia-geologian-esiintuomiseen/) - Tulevan kirjan markinointiin ja mahdollisia jatkoprojekteja varten kävimme keräämässä pilottimateriaaleja Tampereen liuskealueen hienoista vulkaanisista muodostumista. Käytössä olivat muun muassa drone ja 360°-kuvaus. Kapellimestarina toimi Mikko Syrjänen Flycam Oy:stä - yritys on tuottanut vastaavia aineistoja esimerkiksi Tampereen uudesta ratikasta ja maailmanperintökohde Suomenlinnasta. Nyt kuvatun aineiston käsittelyn jälkeen voimme saada jotain vastaavaa nähtäville myös Tampereen hieman vanhemmista
- [Tulivuoripuistosta jäkäläpuistoksi](https://www.tulivuoret.net/2022/08/11/tulivuoripuistosta-jakalapuistoksi/) - Kittilässä, noin 40 kilometrin päässä Leviltä, sijaitsee Linkupalon tulivuoripuisto. Se on Geologian tutkimuskeskuksen ja Metsähallituksen yhteisponnistuksena luotu luontopolku, joka avautuessaan vuonna 1989 oli hieno näyteikkuna erilaisille tulivuoriperäisille kiville. Esimerkiksi breksioita, kaasuonteloita, heittelekiviä, mantelikivä, tuffiitteja ja tyynylaavoja oli näkyvissä paljastetuissa kallioissa. Linkupalo on kuitenkin tänä päivänä hyvä esimerkki ilmiöstä, joka hankaloittaa merkittävien kallioperäkohteiden esiin tuomista esimerkiksi
- [Katsele kiviä – löydä tulivuorten jälkiä](https://www.tulivuoret.net/2022/08/09/katsele-kivia-loyda-tulivuorten-jalkia/) - Erilaisiin kiviharrastajien Facebook-ryhmiin liittyminen on ollut kirjaprojektille erittäin hyödyllistä. Sosiaalisen median kanavien kautta saa mielenkiintoisia kivilöytöjä nähtäväkseen päivittäin ja ympäri Suomea. Samalla voi tutustua uusiin ihmisiin. Elokuun alussa Jussi tapasi Vuosaaressa, Helsingissä, Kati Hirviniemen, jonka kanssa molemmat kirjaprojektin kirjoittajat ovat viestitelleet sosiaalisen median kanavissa. Kati on varhaiskasvatuksen lastenhoitaja Helsingistä. Hän on ollut kiinnostunut kivien rakenteista
- [Rauta päätyi muinaismerten pohjalle](https://www.tulivuoret.net/2022/07/31/rauta-paatyi-muinaismerten-pohjalle/) - Raudan ruostuminen on jokaiselle tuttu ilmiö. Kiusallisuudestaan huolimatta se paljastaa, että ilmakehässämme on vapaata happea, joka on meille elintärkeää. Ruostuessaan rauta nimittäin hapettuu ja muodostaa erilaisia yhdisteitä hapen ja vedestä peräisin olevan vedyn kanssa. Muinaisella maapallolla ei juuri ollut vapaata happea. Miljardi vuotta sitten sitä oli alle kymmenesosa nykyisestä ja yli 2,5 miljardia vuotta sitten
- [Keski-Maan maisemia ja maapallon vaippaa Sodankylän Nuttioilla](https://www.tulivuoret.net/2022/07/22/keski-maan-maisemia-ja-maapallon-vaippaa-sodankylan-nuttioilla/) - Sodankylän Nuttioiden Vainiolaen pohjoisimmalle nyppylälle kavutessa tuntuu kuin tepastelisi fantasiatarinassa. Kivet ovat jylhiä ja punertavan tummanruskeita ja kasvillisuus karua. Kun istahtaa lepäämään, voi kuvitella vaikka Keski-Maan tarinoista tutun Klonkun tarkkailevan sinua kivenkolosta. Vainiolaen huippujen ainutlaatuisen tunnelman lisäksi myös huippuja muodostava kivet ovat hyvin erityisiä. Ne ovat nimittäin olleet osa maapallon vaippakerrosta, joka usein merkitään planeettamme
- [Sattasvaaran rinteiden vedenalaiset laavat](https://www.tulivuoret.net/2022/07/19/sattasvaaran-rinteiden-vedenalaiset-laavat/) - Sattasvaara on kaunis, harmaa ja 360 metrin korkeuteen kohoava nyppylä noin 20 kilometriä pohjoiseen Sodankylästä. Sen rinteillä on paljastuneena merenpohjaan purkautuneiden laavojen ja muiden purkauskivien kivettyneitä jäänteitä. Vierailimme paikan päällä heinäkuussa ja ehdimme retkellämme nähdä tyynylaavan tyynyn ja laavapatjan rakoilua, jotka Geologian tutkimuskeskuksen tutkijat meille ystävällisesti vinkkasivat. Sattasvaaran purkauskivet ovat kiteytyneet yli kaksi miljardia vuotta
- [Mitä löytyy kotiseutusi kallioperästä?](https://www.tulivuoret.net/2022/07/14/mita-loytyy-kotiseutusi-kallioperasta/) - Usein ihmiset kysyvät, että mitä löytyy heidän kotiseutunsa kallioperästä. Tässä lyhyt opetusvideo siitä, miten voit selvittää tämän itse kotikoneellasi! Mukana myös tärkeitä vinkkejä maastossa toimimiseen.
- [Luonnon jalokivitehtaat](https://www.tulivuoret.net/2022/07/11/luonnon-jalokivitehtaat/) - Miten kivissä olevat suuret ja kauniit mineraalikiteet muodostuvat? Joskus kiteet näyttävät niin upeilta ja niiden särmät niin säännönmukaisilta, että voi olla vaikea kuvitella niiden syntyneen luonnollisesti. Totuus on kuitenkin taas tarua ihmeellisempää. Kiteet kasvavat suuriksi ja omamuotoisiksi (kidepinnat selvästi näkyvissä), jos ne saavat kasvaa rauhassa eli jos kiteytymisolosuhteet pysyvät pitkään vakaina. Vakaissa olosuhteissa alkuaineilla on
- [Rytinää ja ratinaa Tampereen seudulla](https://www.tulivuoret.net/2022/06/10/rytinaa-ja-ratinaa-tampereen-seudulla/) - Jumankauta juu nääs päivää! Tampereen liuskevyöhyke (merkitty pääosin vihreällä oheiseen kallioperäkarttaan) ulottuu Kankaanpäästä Luhangan tienoille. Leveimmillään se on Oriveden, Tampereen ja Ylöjärven alueilla. Se koostuu muinaisen tulivuorikaaren raunioista. Noin 1,9 miljardia vuotta sitten Tampereen ympäristö muistutti geologialtaan nykyistä Japania, jossa alityöntövyöhykkeen päälle muodostuu tulivuorten ketju. Purkauskerrostumat pusertuivat myöhemmin kapeiksi vöiksi mannertörmäyksen myllerryksessä. Tampereen liuskevyöhyke lyö
- [Näytekuvaukset käyntiin](https://www.tulivuoret.net/2022/06/07/naytekuvaukset-kayntiin/) - Helsingin yliopiston Geotieteiden ja maantieteen osaston kellarissa kairasydänvarasto muuttui valokuvausstudioksi, kun yliopistonlehtori Aku Heinonen otti ohjat käsiinsä. Mukana auttamassa oli myös Verna Uotila. Lopputulokset olivat huimaavan hienoja, laitetaan yksi makupala niistä tähän näytille. Loput kuvat tulet löytämään valmiista teoksesta! ;)
- [Kääpiön pengertie](https://www.tulivuoret.net/2022/05/20/kaapion-pengertie/) - Kun paksut basalttiset laavavirrat jäähtyvät ja jähmettyvät, ne myös kutistuvat. Tällöin laavapatjaan muodostuu kuusikulmaisia jäähtymisrakoja. Kuusikulmainen rakenne toistuu monessa muussakin luonnon teoksessa, kuten jäkälissä ja hunajakennoissa. Syy tähän on se, että rakenteella on pieni kehän ja pinta-alan suhde ja se on siten energiakulutukseltaan edullinen. Yksi tunnetuimmista kuusikulmaisia laavapatjan jäähtymispilareita sisältävistä paikoista on Pohjois-Irlannissa sijaitseva "Giant's
- [Magma kohtasi märän sedimentin](https://www.tulivuoret.net/2022/05/14/magmaa-ja-markaa-sedimenttia/) - Mitä tapahtuu, kun kuuma kivisula kohtaa vetisen sedimentin? Lopputulos on nähtävissä Enklingen saaren kallioissa: kivisula säikähtää ja pilkkoutuu pallosiksi tai epämääräisiksi klönteiksi sedimentin sekaan. Näin syntynyttä kiviainesta kutsutaan "peperiitiksi". Tämä läpikotaisin kivettynyt peperiitti muodostui tulivuoren rinteillä 1,9 miljardia vuotta sitten. Pääsimme tutustumaan siihen Åbo Akademin ja Turun yliopiston geologisen kenttäkurssin vieraina. Pyöreitä kivilajipallosia sisältäviä kerrostumia
- [Missä ympäristöissä tulivuoria esiintyy? Osa 3/3](https://www.tulivuoret.net/2022/05/02/missa-ymparistoissa-tulivuoria-esiintyy-osa-3-3/) - Minkälaisissa ympäristöissä muinaiset vulkaaniset kivemme ovat muodostuneet? Planeettamme nykyiset tulivuoria ruokkivat geologiset ympäristöt voidaan karkeasti jakaa kolmeen ryhmään. Nämä ovat relevantteja myös valtaosalle Suomen tulivuorikivistä. Kolmantena ja viimeisenä esittelyssä laatansisäiset tulivuoret! Valtameren keskiselänteillä laatat erkanevat ja alityöntövyöhykkeillä törmäävät johtaen eri syistä tulivuoritoimintaan. Miksi tulivuoria löytyy myös laattojen keskeltä, kuten Havaijilta, Yellowstonesta tai Itä-Afrikasta? Tämä ei
- [Missä ympäristöissä tulivuoria esiintyy? Osa 2/3](https://www.tulivuoret.net/2022/04/29/missa-ymparistoissa-tulivuoria-esiintyy-osa-2-3/) - Minkälaisissa ympäristöissä muinaiset vulkaaniset kivemme ovat muodostuneet? Planeettamme nykyiset tulivuoria ruokkivat geologiset ympäristöt voidaan karkeasti jakaa kolmeen ryhmään. Nämä ovat relevantteja myös valtaosalle Suomen tulivuorikivistä. Toisena esittelyssä subduktio- eli alityöntövyöhyke! Alityöntövyöhykkeillä kivikehän laatat törmäävät ja raskaampi työntyy toisen alle vaippakerrokseen. Yksi yleinen virheellinen käsitys alityöntövyöhykkeisiin liittyen on, että kivisulien muodostuminen olisi laattojen välisen kitkalämmön aiheuttamaa.
- [Lisää maapallon kehärakenteesta](https://www.tulivuoret.net/2022/04/21/lisaa-maapallon-keharakenteesta/) - Palataan vielä tämä postauksen ajaksi maapallon sisuksiin. Mitä ovat maapallon eri kehät ytimestä ylöspäin ja miten ne suhteutuvat toisiinsa? Näistäkin esiintyy paljon sekaannusta. Maapallon pinnalla törmäilevät laatat eivät koostu kuoresta vaan niihin kuuluu siis myös jähmeä osa vaippaa. Niitä yhdessä kutsutaan litosfääriksi. Kuoren ja litosfäärivaipan ero on koostumuksellinen - kuoressa on paljon graniittisia piirikkaita aineksia.
- [Mitä on pääsiäismunamme sisällä?](https://www.tulivuoret.net/2022/04/13/mita-on-paasiaismunamme-sisalla/) - Seuraa korjaus yhteen geologian ehkä yleisimmistä väärinkäsityksistä: maapallon kuori EI kellu sulan vaipan päällä! Kuoresta ja vaipan jäykästä yläosasta koostuvien kiinteiden litosfäärilaattojen lisäksi myös sen alla oleva vaippa on nimittäin miltei kokonaan kiinteää kivistä ainesta. Se virtaa kyllä, mutta hyvin hyvin hitaasti ja jähmeästi vuosimiljoonien aikana - kuin vuoriston uumenissa poimuttuvat kivikerrokset. Pääsiäismunamme on siis
- [Kevään tulivuoriavaus Vuosaaressa](https://www.tulivuoret.net/2022/04/02/kevaan-tulivuoriavaus-vuosaaressa/) - Ensimmäinen ulkokeikka talven jälkeen ja suuntana Uutelan ulkoilualue Helsingin Vuosaaressa. Tällä alueella on parhaita paikkoja bongailla tulivuoriperäisiä kiviä pääkaupunkiseudulla. Kaikkea muutakin mielenkiintoista löytyy. Skatanniemen itäpuolen kalliopaljastumilla on alun perin veteen kerrostuneita kivettyneitä sedimenttikerroksia. Niiden välissä on kidetuffi, joka koostuu tulivuoren räjähdyspurkauksessa kerrostuneista kiteistä ja tuhkasta. Se erottuu karkearakeisempana välikerroksena hienorakeisemman sedimenttiaineksen seasta ja siinä on
- [Köysiä laavan ja joen pinnassa](https://www.tulivuoret.net/2022/03/30/koysia-laavan-ja-joen-pinnassa/) - Kun odottelemme toiveikkaina lumien sulamista ja kivien paljastumista, niin on mahdollista tarkastella laavavirtojen analogioita jäisessä ympäristössämme. Kuvassa on Vantaanjoen pintaa (yllä) ja köysilaavaa Islannin Þingvelliristä (alla). Täsmälleen samasta prosessista on pohjimmiltaan kyse: jähmettyvä pinta rypyttyy juoksevien sisäosien virratessa - syntylämpötiloissa jälleen eroa tuhannen astetta! Köysilaavan pintarakenteita on säilynyt joissain Suomen yli kaksi miljardia vuotta vanhoissa
- [Kuuran- ja laavankukkia](https://www.tulivuoret.net/2022/03/27/kuuran-ja-laavankukkia/) - Kivisulissa tapahtuvia prosesseja voi tarkastella yllättävissä paikoissa. Pihatiellä oli kuulaana maaliskuun aamuna kuurankukkia. Maasta tihkunut kosteus oli kohdattuaan yöksi pakastuneen ilman jäätynyt kauniiksi kidekuvioiksi tien pintaan. Arkeeisella ajalla yli 2,5 miljardia vuotta sitten kiteytyi laavoja, joiden purkautumislämpötila oli 1500-1600 astetta. Nopeasti jäähtyessään ja suurten lämpötilaerojen vallitessa niiden sisälle muodostui ulkonäöltään kuurankukkasia muistuttavia kiteitä, jotka ovat
- [Vanhin pala Suomea](https://www.tulivuoret.net/2022/03/23/vanhin-pala-suomea/) - Kuvassa on vanhin tunnettu pala Suomea. Se on halkaisijaltaan alle millimetrin kymmenesosan ja muodostaa keskiosan yhdestä Pudasjärven Siuruan gneissistä erotetusta zirkoni-mineraalin kiteestä. Kiteen poikkileikkaus on oikealla kuvattuna pyyhkäisyelektronimikroskoopilla. Kiteen keskiosan ikä on 3,7 miljardia vuotta (Ga). Kyseisen uraani-lyijy-ajoituksen virheraja on 0,009 miljardia vuotta eli yhdeksän miljoonaa vuotta. Pelkästään ajoituksen virherajan sisälle mahtuu siten ihmislajin koko
- [Näistä kohteista kirja rakentuu](https://www.tulivuoret.net/2022/03/20/naista-kohteista-kirja-rakentuu/) - Jos maailma sallii, niin tässä olisi tietokirjaprojektimme geologisia vierailukohteita. Moninaisia kallioperämme ihmeitä ja salaisuuksia on mukana. Tarkoitus käydä kaikissa paikan päällä ihmettelemässä, aistimassa ja kuvailemassa. Suomi tulee varmasti retkien aikana tutuksi monilla tavoin!
- [Kallioidemme tarinat ovat odottaneet meitä vuosimiljoonien ajan](https://www.tulivuoret.net/2022/03/13/kallioidemme-tarinat-ovat-odottaneet-meita-vuosimiljoonien-ajan/) - Tietokirjaprojekti Suomen muinaisista tulivuorista ja muista kallioidemme salaisuuksista käynnistyy epävakaissa merkeissä. Naapurimaamme Venäjän joukot ovat hyökänneet Ukrainaan. Fanfaarit jäivät soittamatta, kun projektin ensimmäiset päivät kuluivat tilannetta sisäistäessä. Maailma on muuttunut – tällä kertaa suomalaisille ikävämpään suuntaan. Maailma on kuitenkin muuttunut aina. Vladimir Putinin valtakausi Venäjällä on kestänyt parikymmentä vuotta. Tällainen aika on mitätön maapallon mittakaavassa.

## Sivut

- [Kirjoittajat](https://www.tulivuoret.net/yhteystiedot/) - sähköposti: jussi (at) tulivuoret.net Tieteelliset julkaisut: Google Scholar Helsingin yliopiston tutkijaprofiili Elina Lehtonen (FT) on valmistunut tohtoriksi Helsingin yliopistosta vuonna 2016. Väitöskirjatyössään Luonnontieteellisellä keskusmuseolla Elina tutki Suomen kallioperässä säilyneiden vanhimpien tulivuorisyntyisten kivivyöhykkeiden kehitystä. Hän on siitä lähtien tehnyt monipuolisesti geologiaan ja tieteeseen liittyvää viestintää. Elinan Vihreäkiven arvoitus -blogin Kaskas media valitsi vuonna 2016 seitsemän kiinnostavimman
- [Taustaa](https://www.tulivuoret.net/taustaa/) - Suomen kallioperä on pullollaan tarinoita muinaisista luonnonmullistuksista: merten avautumisista, elämän kehityksestä, menneistä ilmastonmuutoksista, tulikuumista laavavirroista, supertulivuorien räjähdyspurkauksista, kosmisista törmäyksistä ja poimuvuoristojen nousuista sekä romahduksista. Nämä kertomukset on kuitenkin maapallo taitavasti salannut, ja siksi tulkkeja tarvitaan. Geologian yleistajuistamista hankaloittaa se, että Suomi ei nykyään ole geologisesti kovin aktiivinen. Alan käsittely saattaa jäädä kouluissakin pinnalliseksi, vaikka nykyisenkaltainen
- [Sample Page](https://www.tulivuoret.net/sample-page/) - This is an example page. It's different from a blog post because it will stay in one place and will show up in your site navigation (in most themes). Most people start with an About page that introduces them to potential site visitors. It might say something like this: Hi there! I'm a bike messenger

## Kategoriat

- [Uncategorized](https://www.tulivuoret.net/category/uncategorized/)

## Avainsanat

- [Ukraina](https://www.tulivuoret.net/tag/ukraina/)
- [aloitus](https://www.tulivuoret.net/tag/aloitus/)
- [Suomi](https://www.tulivuoret.net/tag/suomi/)
- [Planetaarinen unohdus](https://www.tulivuoret.net/tag/planetaarinen-unohdus/)
- [kartta](https://www.tulivuoret.net/tag/kartta/)
- [Siurua](https://www.tulivuoret.net/tag/siurua/)
- [zirkoni](https://www.tulivuoret.net/tag/zirkoni/)
- [gneissi](https://www.tulivuoret.net/tag/gneissi/)
- [ajoitus](https://www.tulivuoret.net/tag/ajoitus/)
- [Pudasjärvi](https://www.tulivuoret.net/tag/pudasjarvi/)
- [Vantaanjoki](https://www.tulivuoret.net/tag/vantaanjoki/)
- [laavaa](https://www.tulivuoret.net/tag/laavaa/)
- [kuurankukkia](https://www.tulivuoret.net/tag/kuurankukkia/)
- [Uutela](https://www.tulivuoret.net/tag/uutela/)
- [Vuosaari](https://www.tulivuoret.net/tag/vuosaari/)
- [Helsinki](https://www.tulivuoret.net/tag/helsinki/)
- [purkauskivi](https://www.tulivuoret.net/tag/purkauskivi/)
- [Ullanlinna](https://www.tulivuoret.net/tag/ullanlinna/)
- [Kajaani](https://www.tulivuoret.net/tag/kajaani/)
- [Kuhmo](https://www.tulivuoret.net/tag/kuhmo/)
- [vihreäkivi](https://www.tulivuoret.net/tag/vihreakivi/)
- [maapallo](https://www.tulivuoret.net/tag/maapallo/)
- [vaippa](https://www.tulivuoret.net/tag/vaippa/)
- [litosfääri](https://www.tulivuoret.net/tag/litosfaari/)
- [astenosfääri](https://www.tulivuoret.net/tag/astenosfaari/)
- [mesosfääri](https://www.tulivuoret.net/tag/mesosfaari/)
- [kivikehä](https://www.tulivuoret.net/tag/kivikeha/)
- [keskiselänne](https://www.tulivuoret.net/tag/keskiselanne/)
- [alityöntövyöhyke](https://www.tulivuoret.net/tag/alityontovyohyke/)
- [Ylöjärvi](https://www.tulivuoret.net/tag/ylojarvi/)
- [laatansisäinen](https://www.tulivuoret.net/tag/laatansisainen/)
- [Kittilä](https://www.tulivuoret.net/tag/kittila/)
- [Sokli](https://www.tulivuoret.net/tag/sokli/)
- [peperiitti](https://www.tulivuoret.net/tag/peperiitti/)
- [Brändö](https://www.tulivuoret.net/tag/brando/)
- [Ahvenanmaa](https://www.tulivuoret.net/tag/ahvenanmaa/)
- [Enklinge](https://www.tulivuoret.net/tag/enklinge/)
- [jäähtymisrakenne](https://www.tulivuoret.net/tag/jaahtymisrakenne/)
- [Åva](https://www.tulivuoret.net/tag/ava/)
- [Masku](https://www.tulivuoret.net/tag/masku/)
- [migmatiitti](https://www.tulivuoret.net/tag/migmatiitti/)
- [poimutus](https://www.tulivuoret.net/tag/poimutus/)
- [metamorfoosi](https://www.tulivuoret.net/tag/metamorfoosi/)
- [hiekkakivi](https://www.tulivuoret.net/tag/hiekkakivi/)
- [Satakunta](https://www.tulivuoret.net/tag/satakunta/)
- [Oulu](https://www.tulivuoret.net/tag/oulu/)
- [Muhos](https://www.tulivuoret.net/tag/muhos/)
- [Hailuoto](https://www.tulivuoret.net/tag/hailuoto/)
- [Kilpisjärvi](https://www.tulivuoret.net/tag/kilpisjarvi/)
- [Harjavalta](https://www.tulivuoret.net/tag/harjavalta/)
- [Lauhanvuori](https://www.tulivuoret.net/tag/lauhanvuori/)
- [valokuvaus](https://www.tulivuoret.net/tag/valokuvaus/)
- [Tampere](https://www.tulivuoret.net/tag/tampere/)
- [Orivesi](https://www.tulivuoret.net/tag/orivesi/)
- [Lappeenranta](https://www.tulivuoret.net/tag/lappeenranta/)
- [supertulivuori](https://www.tulivuoret.net/tag/supertulivuori/)
- [pegmatiitti](https://www.tulivuoret.net/tag/pegmatiitti/)
- [Somero](https://www.tulivuoret.net/tag/somero/)
- [turmaliini](https://www.tulivuoret.net/tag/turmaliini/)
- [berylli](https://www.tulivuoret.net/tag/berylli/)
- [jalokivi](https://www.tulivuoret.net/tag/jalokivi/)
- [Tammela](https://www.tulivuoret.net/tag/tammela/)
- [kallioperä](https://www.tulivuoret.net/tag/kalliopera/)
- [kotiseutu](https://www.tulivuoret.net/tag/kotiseutu/)
- [opetusvideo](https://www.tulivuoret.net/tag/opetusvideo/)
- [Sattasvaara](https://www.tulivuoret.net/tag/sattasvaara/)
- [tyynylaava](https://www.tulivuoret.net/tag/tyynylaava/)
- [Sodankylä](https://www.tulivuoret.net/tag/sodankyla/)
- [rautaa](https://www.tulivuoret.net/tag/rautaa/)
- [fossiili](https://www.tulivuoret.net/tag/fossiili/)
- [liuske](https://www.tulivuoret.net/tag/liuske/)
- [Inari](https://www.tulivuoret.net/tag/inari/)
- [Talvivaara](https://www.tulivuoret.net/tag/talvivaara/)
- [Kaavi](https://www.tulivuoret.net/tag/kaavi/)
- [Kuopio](https://www.tulivuoret.net/tag/kuopio/)
- [kimberliitti](https://www.tulivuoret.net/tag/kimberliitti/)
- [timantti](https://www.tulivuoret.net/tag/timantti/)
- [Koli](https://www.tulivuoret.net/tag/koli/)
- [Kontiolahti](https://www.tulivuoret.net/tag/kontiolahti/)
- [jääkausi](https://www.tulivuoret.net/tag/jaakausi/)
- [graniitti](https://www.tulivuoret.net/tag/graniitti/)
- [Kouvola](https://www.tulivuoret.net/tag/kouvola/)
- [Repovesi](https://www.tulivuoret.net/tag/repovesi/)
- [Tervola](https://www.tulivuoret.net/tag/tervola/)
- [Tornio](https://www.tulivuoret.net/tag/tornio/)
- [marmori](https://www.tulivuoret.net/tag/marmori/)
- [Simo](https://www.tulivuoret.net/tag/simo/)
- [Kuusamo](https://www.tulivuoret.net/tag/kuusamo/)
- [intruusio](https://www.tulivuoret.net/tag/intruusio/)
- [Salla](https://www.tulivuoret.net/tag/salla/)
- [Iivaara](https://www.tulivuoret.net/tag/iivaara/)
- [Savukoski](https://www.tulivuoret.net/tag/savukoski/)
- [karbonatiitti](https://www.tulivuoret.net/tag/karbonatiitti/)
- [Etelämanner](https://www.tulivuoret.net/tag/etelamanner/)
- [Lappi](https://www.tulivuoret.net/tag/lappi/)
- [juonikivi](https://www.tulivuoret.net/tag/juonikivi/)
- [granuliitti](https://www.tulivuoret.net/tag/granuliitti/)
- [Skotlanti](https://www.tulivuoret.net/tag/skotlanti/)
- [rapakivi](https://www.tulivuoret.net/tag/rapakivi/)
- [kalkkikivi](https://www.tulivuoret.net/tag/kalkkikivi/)
- [Kaledonidit](https://www.tulivuoret.net/tag/kaledonidit/)
- [Lappajärvi](https://www.tulivuoret.net/tag/lappajarvi/)
- [meteoriitti](https://www.tulivuoret.net/tag/meteoriitti/)
- [pseudotakyliitti](https://www.tulivuoret.net/tag/pseudotakyliitti/)
- [tulevaisuus](https://www.tulivuoret.net/tag/tulevaisuus/)
- [Uutiset](https://www.tulivuoret.net/tag/uutiset/)
- [Inkoo](https://www.tulivuoret.net/tag/inkoo/)
- [magmakivi](https://www.tulivuoret.net/tag/magmakivi/)
- [hajarae](https://www.tulivuoret.net/tag/hajarae/)
- [porfyroblasti](https://www.tulivuoret.net/tag/porfyroblasti/)
- [rako](https://www.tulivuoret.net/tag/rako/)
- [kvartsi](https://www.tulivuoret.net/tag/kvartsi/)
- [haastattelu](https://www.tulivuoret.net/tag/haastattelu/)